Huimauksen hoito

Huimauksen hoito voidaan jakaa spesifiin ja oireenmukaiseen. Oireenmukainen hoito on aina lyhytkestoista ensiapua, sillä pitkään käytetty lääkitys se saattaa jopa hidastaa keskushermoston sopeutumismekanismeja ja pitkittää oireilua. Näin käy nimenomaan vanhuksille.

Merkittävä osa huimausvaivoista ei tule koskaan lääkärin tietoon, koska hyvänlaatuinen oireisto menee nopeasti ohi ja on satunnaista.

Silloin kun lääkärin apua tarvitaan, yleislääkärin rooli on keskeinen. Hoitoketjun tärkein ja kustannustehokkain lenkki on lääkäri, jonka vastaanotolle potilas ensimmäisenä hakeutuu.

Jos pyörtymiset, lääkkeistä johtuvat oireet, BPPV, niskaongelmat ja migreeniin liittyvä huimaus diagnostisoidaan perusterveydenhuollossa, jonot pysyvät kurissa erikoissairaanhoidossa.

Yhtä tärkeää on korvaperäisten, neurologisten ja kardiologisten tapausten ohjaamien jatkoselvityksiin oikealle erikoisalalle. Lähes puolet huimauksesta johtuu korvaperäistä. Korvalääkärin apua tarvitaan kuitenkin harvoin päivystyksellisesti. Neurologiset liitännäisoireet vaativat neurologin ja sydänoireet kardiologin huomion.