Akuutin päänsäryn diagnostiikka

Akuutin päänsäryn diagnoosi perustuu anamneesiin ja statukseen, joiden avulla päätetään onko kysessä todennäköisesti primaari vai sekundaarinen päänsärky.

Vaarallisten syiden poissulkeminen etenee systemaattisesti tärkeysjärjestyksessä – ensin suljetaan pois välittömästi henkeä uhkaavat tilat, ja sitten edetään kohti hyvänlaatuisempia – ja todennäköisempiä – mahdollisuuksia.

Primaarit päänsäryt

Primaarin päänsäryn diagnoosi perustuu kullekin päänsärylle tyypillisten piirteiden täyttymiseen (Auraton migreeni, Aurallinen migreeni, Tensiopäänsärkyja Sarjoittainen päänsärky), vaaran merkkien puuttumiseen ja normaaliin statukseen.

Normaali status ei yksin sulje pois sekundaarista päänsärkyä, mutta puhuu vahvasti sitä vastaan.

Tärkeät (henkeä uhkaavat) sekundaariset päänsäryt

Päivystäjän tärkein tehtävä on estää potilaan kuolema ja vammautuminen. Taulukosta 10 löytyvät tärkeät vaaralliset päänsäryt, joiden ennusteeseen voidaan vaikuttaa nopealla diagnostiikalla ja hoidolla.

Jatkotutkimukset

Jos vaaran merkkejä todetaan, käynnistetään jatkoselvittelyt. Onneksi keskeisiä jatkotutkimuksia on hyvin rajallinen määrä. Käytännössä päätetään, onko tarvetta neuroradiologisiin tutkimuksiin ja/tai lannepistoon (likvoriin).

Jos epäillään koholla olevaa aivopainetta, pään tietokonetomografia (TT) tai magneettikuva, (MK) otetaan viivytyksettä.

Jos herää epäily bakteerimeningiitistä, hoito aloitetaan heti. Diagnoosi varmistetaan veriviljelyillä (jotka ehtii ottaa ennen ensimmäistä lääkeannosta) ja likvorilla (solut, proteiini, glukoosi, bakteerivärjäys ja -viljely). Likvorilöydöksen perusteella hoitoa sitten joko jatketaan tai se voidaan lopettaa.

SAV on tärkein pelkällä päänsäryllä oireileva tauti. Pään tietokonekerroskuvaus riittää yleensä osoittamaan itse vuodon, mutta jos tietokonekerroskuvauksen tulos on normaali ja SAV-epäily vahva, vuodon poissulkeminen edellyttää myös likvorinäytettä.

On huomattava, että pään TT (tietokonetomografia) ja likvoritutkimuksen tulos saattavat olla normaalit niin sinustromboosissa, dissekoitumassa, aivolisäkkeen verenkiertohäiriössä kuin matalapainepäänsäryssäkin. Nimenomaan näitä epäiltäessä tulevat kyseeseen magneettitutkimukset (MK) magneettiangiografia (MK-angio) tai TT-angiografia (TT-angio).

Pään tietokonetomografia tehdään viivytyksettä myös epäiltäessä aivoinfarktia tai aivoparenkyymivuotoa, sillä liuotushoito voi tulla kyseeseen tuoreessa (< 4.5 tuntia) iskemiassa ja vuodon toteaminen vaikuttaa sekin jatkotoimenpiteisiin. Nimenomaan takaverenkierron häiriöihin liittyy usein päänsärkyä.

Laboratoriokokeet auttavat harvoin akuutin päänsäryn diagnostiikassa, mutta tärkeitä poikkeuksia ovat CRP-koe ja veriviljelyt bakteerimeningiitissä, lasko ja perusverenkuva temporaaliarteriitissa ja veren glukoosipitoisuus suljettaessa pois hypoglykemiaa. Myös nestetasapainon peruskokeet (Na, K, Krea) ovat toisinaan tarpeen.

Äkillisen päänsäryn taustalla voivat olla myös muut kuin neurologiset syyt. Kyseeseen tulevat etenkin yleisinfektio (mukaan lukien ylähengitystie-infektio, nenän sivuontelotulehdus (sinuiitti), viherkaihi (glaukooma), lääkkeen sivuvaikutus tai huumeiden käyttö.

Niskaperäinen syy (lihasjännitys) on usein pahentamassa päänsärkyä, mutta on harvoin päivystyspoliklinikkaan hakeutumisen ainoa syy.

Huolellinen anamneesi ja status johtavat yleensä näiden ei-neurologisten sairauksien diagnoosiin ilman jatkotutkimuksia.

Pääkohdat

Lisätietoa